Suomenkielellä maailmalla

Finntown News

Susanna Suhonen on suomalainen kirjoittajamme, joka perehdyttää lukijoitamme ajankohtaisiin aiheisiin.

Text Box: FINNTOWN


6/30/2005

Kolesteroli

 

 

Kolesterolista puhutaan. Puhutaan niin sen hyvistä kuin huonoista ominaisuuksistakin. Vaikka kolesteroliin liittyvät keskustelut ovatkin usein negatiivisvivahteisia, tarvitsee elimistömme sitä toimiakseen.

 

Joskus on todettu, että yli 80 prosentilla suomalaisista kolesterolin olevan yli tavoitearvon (yli 3 mmol/l). Euroopassa Suomi kuuluu sydänsairastavuudessa ei niinkään mairittelevaan kolmen kärkeen yhdessä Irlannin sekä Iso-Britannian kanssa. Vuosittain Suomessa kuolee sydän- ja verisuonisairauksiin 20 000 ihmistä. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen suuri kansanterveydellinen ongelma.

 

Verenkierron vihollinen

 

Kolesterolia on elimistössä eri muodoissa:

 

LDL-kolesteroli on se niin sanottu paha

HDL-kolesteroli on se niin sanottu hyvä

 

Se mikä tekee kolesterolista pahan on sen määrä ja laatu. Liiallinen LDL-kolesteroli tukkii pahimmassa tapauksessa verisuonet aiheuttaen kohtalokkaan  infarktin, joko aivoihin tai sydämeen.  Lievemmissä ”kalkkeutumisissa” verisuonet muuttuvat kapeammiksi ja jäykemmiksi, jolloin verenkierto heikkenee. Kolesteroli on verenpaineen ja tupakoinnin ohella sepelvaltimotaudin tärkeimpiä aiheuttajia.

 

 

 

Kun ahtautuneet verisuonet eivät pysty kuljettamaan riittävästi verta, seurauksena on hapenpuute sillä sydänlihaksen alueella, jota ahtautunut verisuoni ravitsee. Tämä aistitaan rintakipuna tai hengenahdistuksena. Sydämen pinnalla kulkevien sepelvaltimoiden tukkeutuessa  kokonaan sekä äkillisesti, seurauksena on lihasvaurio (sydäninfarkti) pahimmillaan jopa äkkikuolema.

Verisuonet voivat ahtautua myös muualla elimistössä kuin sydämessä aiheuttaen verenkiertohäiriöitä. Ahtautumia voi olla esimerkiksi alaraajoihin vievissä verisuonissa, jolloin seurauksena on alaraajojen verenkiertohäiriöt.

 

Ei niin pahaa etteikö olisi hyvääkin

 

Molemmat kolesterolityypit ovat kuitenkin kaikesta edellä mainitusta pelottelusta huolimatta soluille hyvin tärkeitä. Ne toimivat niin rakennusaineena kuin sappihappojen ja hormonien muodostuksessa.

 

HDL:n (tämän hyvän kolesterolin) tehtävänä on kolesterolin ja muiden rasva-aineiden kuljetus eri puolille verenkierrossa. Sen arvellaan pystyvän poistamaan liikaa kolesterolia verisuonien seinämistä. HDL kuljettaa ylimääräisiä rasvamolekyylejä maksaan, jossa ne hajotetaan.

 

LDL  (paha kolesteroli) sisältää runsaasti kolesterolia. Elimistön solut käyttävät LDL:n sisältämää kolesterolia muun muassa energiaksi ja  normaalisti maksa poistaa verenkierrosta liian LDL:n muun muassa sappihapoiksi, jotka ennen pitkää tulevat suoliston kautta ulosteena ulos kehosta. LDL määrän ollessa liian suuri ei maksa voi hajottaa kaikkea kolesterolia ja näinpä se iskostuu verisuonten seinämiin. Jos veressä on paljon hyvää kolesterolia, HDL -hiukkaset voivat kuljettaa verisuonen seinämien LDL:n takaisin maksaan uudelleen käsittelyyn. Muutoin kolesteroliplakki jää verisuoniin aiheuttaen ennen pitkää tukoksia.

 

Malttia makkaroiden kanssa

 

Kolesterolia on vain eläinkunnan tuotteissa ja sitä saadaan eniten eläinperäisistä ravintorasvoista, rasvaisista maitotuotteista, lihasta ja lihavalmisteista sekä kananmunista. Ruoasta saatavan kolesterolin vaikutus veren kolesterolipitoisuuteen vaihtelee eri ihmisillä. Runsas, ruoasta tuleva kolesteroli lisää veren kolesterolipitoisuutta, mikä edistää valtimoiden kovettumista.

 

Jos syödään pääasiassa tyydyttyneitä rasvahappoja, joita on runsaasti eläinrasvassa veren kolesterolipitoisuus suurenee jonkin verran. Jos taas syödään  runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja, joita esiintyy kasvirasvoissa ja merenelävissä, veren kolesterolipitoisuus pienenee hieman. Näin grillikaudella kannattaakin siis miettiä vaihtoehtoja makkaralle ja majoneesikastikkeille…

 

Kolesteroliarvonsa saa selville verikokeella

 

Oman kolesteroliarvonsa voi mittauttaa helposti laboratoriossa verikokeella. Henkilöiden, joilla on diabetes, verenpainetta, ylipainoa tai lähisuvussa henkilöitä, joilla on korkeat kolesteroliarvot, tulee mittauttaa arvonsa. Myös tupakkamaakareiden ja sikarisankareidenkin on hyvä aika ajoin käydä tarkistuttamassa kolesterolinsa.

 

Kolesteroli lasketaan veren kokonaiskolesterolimäärästä. Arvoja on aina tarkasteltava yksilöllisesti sillä vaikka kahdella eri henkilöllä olisi samat kolesteroliarvot, voivat heidän kolesterolinsa laadulliset ominaisuudet olla huomattavankin erilaiset.

Suositeltavaa on ettei 5 mmol/-kolesteroliarvoa ylitettäisi. Silti alhaisenkin lukeman omaavan kannattaa ennaltaehkäistä ja valvoa kolesterolia terveellisten elämäntapojen avulla. Sairauksien riski kasvaa kaksinkertaiseksi tasolla 6,5 mmol/-ja lukeman 8 mmol/-kohdalla on sepelvaltimotaudin riski jo nelinkertainen.

 

Jos arvot ovat kohonneet on syytä muuttaa elämäntapojaan. Joskus niihin on puututtava melko radikaalistikin. Ehdottoman tärkeää on tupakoinnin lopettaminen, terveellinen ruokavalio ja liikunnan lisääminen.

 

Seuraavassa muutamia nyrkkisääntöjä kolesteroliarvon alas  saamiseksi:

 

Syö terveellisesti ja monipuolisesti.

Vältä ylipainoa.

Lisää kasvisten osuutta ruokavaliossasi.

Suosi vaaleaa, vähärasvaista lihaa ja kalaa.

Muista kuitujen merkitys.

Vältä eläinrasvoja. Suosi oliivi- ja rypsiöljyä.

Tutustu vähärasvaisiin elintarvikevaihtoehtoihin sekä tutkitusti kolesterolia alentaviin erikoistuotteisiin, joita löytyy esimerkiksi jogurtti-, levite- ja juustovalikoimista.

Nauti maito rasvattomana.

Liiku vähintään puoli tuntia päivässä.

Lopeta tupakointi ja käytä alkoholia kohtuudella.

Sunday, June 19, 2005

3/05