|
Suomenkielellä maailmalla |
|
Finntown News |
|
Susanna Suhonen on suomalainen kirjoittajamme, joka perehdyttää lukijoitamme ajankohtaisiin aiheisiin. |
Taas on aika muistaa joulukortilla
Aivan nurkan takana häämöttää jo ensimmäinen adventti ja vajaan kuukauden kuluttua hiljennymme joulun viettoon. Joulun aika on perinteisesti tuonut perheen ja suvun yhteen viettämään Jeesuksen syntymäpäivää. Ennen joulua on kuitenkin aika nauttia joulunodotusajan tunnelmasta, kulkusten kilinästä, piparkakkujen tuoksusta ja joulukorttien kirjoittamista. Vaikka elämmekin hyperteknistä aikaa, joulukorttien suosio on pysynyt lähes muuttumattomana ja varsinkin joulukortin saajalle merkitys on kasvanut. Kukapa ei tuntisi sydämessään lämpöä, kun posti tuo mukanaan kortin ystävältä, jossa seisoo hyvää joulua tai vaikka merry christmas -toivotus?
Ensimmäiset ns. joulukortit lähetettiin vuonna 1840 Englannissa, vaikka joissain merkinnöissä joulukortin syntyvuodeksi onkin merkitty 1843. Kyseisenä vuonna Victoria ja Albert museon johtaja Sir Henry Cole tilasi taitelija John Calcott Horsleylta joulutervehdykseksi kortin. Kortti oli kivipainossa painettu, mutta käsin maalattu. Korttia painettiin tuhat kappaletta. Ennen varsinaisia joulukortteja ainakin englantilaisissa sisäoppilaitoksissa tehtiin piirrettyjä kortteja ja kirjoitettiin joulukertomuksia. Muut lähettivät usein tuttavilleen joulurunoja. Voidaankin lyhyesti todeta, että ihmisillä on jo ennen joulukorttien keksimistä, ollut tarve muistaa läheisiään joulun alla tervehdyksin.
Parin vuosikymmenen jälkeen postikorttien keksimisen jälkeen 1860-luvulla, Saksa oli postikorttikeskus. Koska maailman tekniikkaosaaminen kehittyi valtavan nopeasti, vaikutti se joulukortteihinkin siinä määrin, että ne yleismaailmastuivat.
Suomalaisen joulukortin taipaleetJoulukorttikehitys ei monen muun asian tapaan saanut odottaa monia vuosikymmeniä, ennen rantautumistaan Suomen niemelle. Ensimmäiset joulutervehdykset saapuivat postipojan mukana1850-luvulta Suomeen ja vaikka aluksi joulukorttitapa olikin vain säätyläisten etuoikeus, kirjoitustaidon myötä tapa levisi nopeasti kaikkiin kansankerroksiin. Koska oli kiellettyä lähettää kortteja avonaisina, lähetettiinkin suomalaiset postikortit suljetuissa kirjekuorissa.
Suomessa postikortti virallistui syksyllä 1871 ja samalla postikortit saivat oman postitustaksan, joka oli kirjettä edullisempi. Suomessa ei niinkään painettu postikortteja vaan ne tulivat Itämeren takaa Saksasta tai Ruotsista. Ja onnekas se, joka sai kortin suuren meren -Atlantin takaa Amerikan sukulaisilta. Amerikassa kun Suomesta poiketen koristeltiin kortit kukin ja kultakoristein. Kortista oltiin äärimmäisen ylpeitä ja sitä päiviteltiin sekä ihailtiin koko kylän voimin.
1800-luvun lopulla tuli mahdolliseksi lähettää postitse myös kuvallisia postikortteja. Postikorttien ja postimerkkien kuvamaailman merkitys oli suomalaisille todella tärkeää. Koska Suomessa elettiin 1800 -luvun lopulta 1900 -luvun alkuvuosiin saakka Sortoaikaa, symboloivat kuvat suomalaisuuden puolesta ja venäläistämistä vastaan. Mahdollisuus lähettää kuvallisia postikortteja näkyi tuntuvana korttien lähettämisen lisääntymisenä 1900-luvun alussa.
Suomessa 1800-luvun lopulla lähetettiin 200.000 postikorttia, joista joka toinen oli joulukortti. Vuonna 1900 Suomessa lähetettiin edelliseen verrattuna nelinkertainen määrä joulukortteja ja eipä aikaakaan, kun luku nousi jo yli 2.5 miljoonaan kappaleeseen. Kehitys oli huima ja yksi syy siihen oli Suomessa vallinnut venäläisten Sortokausi ja suomalaisten halu näyttää venäläisille, että Suomen kansa pysyy yhtenäisenä ja haluaa olla itsenäinen. Vasta maaliskuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 Suomesta poistettiin käytöstä vallitseva postimanifesti, joka esti suomalaisten postimerkkien, tunnuksien tai vertauskuvien käytön ilman kaksoiskotkan kuvaa tai muuta venäläissymbolia. Puhtaasti suomalaispostia suomalaisine postimerkkeineen saatiin lähettää ulkomaillekin vuonna 1918, jolloin Suomesta tuli Maailman Postiliiton jäsen.
Pieni vanha mies tai talvimaisemat klassisimpia kuvia
Joulukortit ovat aina saaneet taiteilijat ympäri maailmaa inspiroitumaan niin uskonnollisista aiheista, talvisista maisemista sekä satuhahmoista. Joulukorttien kuvilla ei ole mielikuvituksellista rajaa päinvastoin joulukorteissa mielikuvitus ja taiteellisuus saa näkyä. Mietipä hetki kuinka paljon erilaisia kortteja oletkaan nähnyt?
1900-luvun alun kuuluisia joulukorttitaiteilijoitamme olivat Martta Wendelin ja Rudolf Koivu. Tonttujen luojana Pohjoismaissa pidetään taas ruotsalaista taitelijaa Jenny Nyströmiä. Taiteilija Nyström antoi tontulle sen nyt jo vakiintuneen ulkonäön: pieni vanha mies, jolla on iloinen ilme, punainen myssy ja keskiaikaisen talonpojan vaatetus. Voit löytää Nyströmin kortteja vielä tänä päivänäkin. Nykyään myös Marja-Liisa Pitkärannan joulukortit lienee kaikille tuttuja. http://www.joulukortti.com/joulutervehdykset.html
Ajattomimmat joulukorttikuvat kuvaavat: lapsia, kelloja, kirkkoa, kodin lämpöä, joulupukkia, tonttuja ja luontoaiheita.
2000 -luvulla suosituiksi tulivat myös sähköisesti lähetettävät joulukortit, tekstiviestit ja kuvatiedostojen lähettäminen mailitse. Siltikin suomalaiset ovat vannoutuneita joulukorttien lähettäjiä eivätkä sähköiset menetelmät uhkaa perinteistä joulukorttia. Suomessa lähetettiin vuonna 1960 runsaat 10 miljoonaa joulukorttia ja kymmenen vuotta myöhemmin yli 20 miljoonaa. 1990 oltiin jo 40 miljoonassa ja 50 miljoonan lähetetyn joulukortin raja ylitettiin ensimmäisen kerran 1995. Siitä lähtien 50 miljoonan raja on ylitetty joka vuosi. Ehkäpä sähköisten viestimien välityksellä ei välitykään jouluntunnelma samalla tavalla kuin joulukortin.
|
|
Saturday, November 26, 2005 |
|
13/05 |
|
(Kuvan kortit Tiimari) |
|
(Kuvan kortit Tiimari) |