Suomenkielellä maailmalla |
Finntown News |
Susanna Suhonen on suomalainen kirjoittajamme, joka perehdyttää lukijoitamme ajankohtaisiin aiheisiin. |
Narellen työ villieläinten parissa
Narellen työ on varmasti yksi erikoisimmista. Narelle hoitaa ja hoivaa villieläimiä Melbournessa. Vaikka Narelle onkin kahden pienen pojan äiti, on hänellä aikaa myös villieläimille ja tuntuukin, että villiluonto on suuri osa perheen päivittäistä elämää.
Wildlife Victoria -AustraliassaKolme naista keksivät idean Wildlife Victoriasta vuonna 1989. He halusivat tehdä jotain eläinten epätoivoiselta tuntuneelle hoidon ja kuntoutuksen tarpeelle. Kukaan ei aiemmin ollut keskittynyt hoitamaan loukkaantuneita villejä eläimiä. Samalla he järjestivät ympärivuorokautisen neuvontapuhelinpalvelun ihmisille auttaakseen villieläimiin liittyvissä kysymyksissä.
Wildlife Victoria:n perusidea on, että se on aatteellinen organisaatio ja sen toimintaan osallistuu useita vapaaehtoisia, jotka toimivat useissa eri tehtävissä kuten: suojelijoina, eläinten hoitajina, pelastajina, kuljettajina tai puhelinpäivystäjinä Wildline 0500 540 000:ssa. Vapaaehtoiset toki auttavat muissakin tehtävissä ja osallistuvat yleensä useampaan kuin yhteen edellä mainituista tehtävistä.
Wildline:n sähköistä verkostoa hyödynnetään valtion laitoksia myöten. Muun muassa eläintarhat, suojat, eläinlääkärit, virastot, poliisi ja muut pelastusyksiköt sekä julkinen yhteisö. Wildline sähköisen verkoston parissa työskentelevät auttavat neuvoen sekä tiedottaen ihmisiä esimerkiksi missä sijaitsevat lähimmät eläinsuojat. He myös ohjaavat avuntarvitsijat eläinlääkärille tai spesialistille.
Wildlife Victorian eläinsuojat ovat saaneet Australian hallituksen myöntämän toimiluvan (Ympäristö Ministeriö), joka mahdollistaa Australian kotoperäisten eläinten kuten kenguruiden, koaloiden, opossumeiden, delfiinien, hylkeiden, valaiden, nokkasiilien, nokkaeläinten, sammakoiden, konnien, liskojen, käärmeiden, lepakoiden sekä suuren joukon lintujen hoitamisen.
Wildlife keskuksen henkilökunnan ohjauksella, kouluttamisella ja suoran kontaktin välityksellä opastetaan ihmisiä asioihin kuten villieläinten tarpeet, villieläinten merkitys sekä mahdollisista uhkista, joita villieläimet voivat joutua kohtaamaan.
Rankkaa vapaaehtoistyötä
Villieläinhoitajat työskentelevät täysin ilman palkkaa itsenäisesti ja työskentelevät silloin kun heidän omaan aikatauluunsa sopii. Villieläinhoitajat tulee rekisteröidä ympäristö Ministeriöön. On laitonta hoitaa tai pitää villieläintä ilman soveltuvaa toimilupaa. Narelle aloitti Wildlife Victoriassa maaliskuussa 2004 ja on työskentelyvalmiudessa ympärivuorokauden seitsemänä päivänä viikossa. Hänen päivänsä täyttää yli 900 eläimen hoitaminen ja pelastusoperaatioissa avustaminen. Narelle on päässyt kosketuksiin jos jonkinmoisen eläimen kanssa.
Tuohon kirjavaan joukkoon kuuluu muun muassa erilaisia opossumeja, lehtosammakoita, harakoita, haikaroita, kenguruita, vallabeja, kilpikonnia, kookaburria, Australian tornihaukkoja, pöllöjä, mustia joutsenia, pelikaaneja ja monia muita eläimiä.
Villieläinhoitaja tuntee dieetit
Hoitajan täytyy osata erottaa jokaisen eläimen laji, tietää jokaisen eläimen käyttäytymisestä, elinpaikasta ja ravintolähteistä ja tarjota eläimelle korvaava ja tasapainoinen ruokavalio sen aikaa kun tämä on hoidossa. Jotkut eläimet ovat luonnossa laumaeläimiä ja toiset erakkoja. Jo maalaisjärjelläkin ajateltuna tulee tietää viihtyykö eläin yksin vai suuremmassa joukossa ennen kuin eläin otetaan huolehdittavaksi. Jokaisen eläimen tulee olla omillaan pärjäävä kun se vapautetaan takaisin luontoon. Villieläinten kuljettaja ei katko siipiä
Sairaiden ja haavoittuneiden eläinten kuljettaminen on eläintenhoidollisesti merkittävässä roolissa ja vaatii myös tietämystä ja ymmärrystä jokaisen eläinyksilön tarpeista. Esimerkiksi pyydystetyn linnun kuljetus metallihäkissä voi aiheuttaa vahinkoja, joita ei voida enää korjata. Nämä linnut kun luottavat siipiinsä etsiessään ravintoa, vahingoittuneet siivet voivat lennon aikana aiheuttaa ääniä, jotka puolestaan tekevät ravinnonpyydystämisen ja pakenemisen suojaan pedoilta mahdottomaksi. Ainut mahdollisuus mitä linnuille, joilla on vahingoittuneet siivet on lopettaminen.
|
Sunday, January 01, 2006 |
01/06 |
Narelle ja sateenkaariluri |
Kenguru kolariuhrina |
Kengurun jalka on mennyt poikki kolarissa |
Pelikaanin vapautus |
Sam on puhuva cockatoo |
Linnun sukellus päättyi verkkoon |
Vapaaehtoinen työssä |
Opossumiboksi |
Yleiseen sulkasairauteen kuollut cockatoo |
Työn ilot voittavat surut |