Text Box: Suomenkielellä maailmalla

Text Box: Finntown News

Text Box: Susanna Suhonen on suomalainen kirjoittajamme, joka perehdyttää lukijoitamme ajankohtaisiin aiheisiin.

Text Box:   FINNTOWN Text Box: Sauna   "Huumoripuheet pudottavat kireimmänkin saunojan istumaan tukevasti lauteilla. Jos ihminen ajattelee pelkkiä synkkiä tosiasioita ilman tunnetta, elämä käy raskaaksi. Ihmisen rakenteet eivät semmosta kestä. Aattele ny, kun tarttee pienessä tilassa paljastaa ittensä, riisua ihan alastomaksi. Huumori ja jonkinasteinen nöyrtyminen, ne kuuluvat saunakulttuuriin." (Rajaportin sauna)   Kaksi miljoonaa hikipirttiä   Sauna on suomalaisuuden yksi merkittävimmistä tavaramerkeistä, mutta muuallakin kulttuureissa on toki saunan tyyppisiä rakennelmia ns. hikipirttejä. Alkuperäisamerikkalaisilla oli sweat lodget tai inipit, turkkilaisilla hamam ja japanilaisilla onsen jne. Suomessa saunan merkitystä toki korostaa se, että lähes jokaisella kotitaloudella on jonkinmoinen sauna, jossa ainakin kerran viikossa huolet ja murheet heitetään kiuasveden mukana höyrynä unholaan. Suomen tilastokeskuksen mukaan Suomessa saunoja on kaikkiaan arvioitu olevan vuoden 2004 lopussa yli 2 000 000 . (Lähde:Wikipedia)   Suomalaisille sauna on arkinen, mutta arvostusta herättävä asia. Sauna on asia, josta suomalaisilla riittää aina keskusteltavaa, varsinkin ulkomaalaisten kanssa. Jos suomalainen saa kotiinsa ulkomailta vieraan hänet saunotetaan varmasti ja oikein kunnon löylyillä.   Metsäkansojen asuinsijasta rentoutumisen tyyssijaan   Ensimmäiset arkistoidut tiedot liittyen saunaan löytyvät 912 jKr. Saunat olivat tällöin vielä metsäkansojen maa-asuntoja, joita käytettiin kylpemiseen. Sauna on ollut tunnettu jo ennen ajanlaskumme alkua. Sen iäksi on veikattu noin 2000 vuotta. Pohjanmaalla vieläkin hyvin suosittu savusauna oli seuraava saunamuoto maasaunan jälkeen. Savusaunan olemukseen kuuluu noenmustat seinät, koska savusaunassa ei ole savupiippua. Saunan lämmitys on pitkä prosessi ja ennen kuin savusaunan pehmeille lämmöille pääsee nautiskelemaan, tuuletetaan savusauna räppänän kautta.   Nykyään sauna on usein sisäsauna eli sijaitsee talon sisällä, mutta alun perin suomalainen sauna oli erillinen yhden huoneen rakennus ilman erillisiä pukeutumis- ja peseytymistiloja.   Eroavaisuuksia nykysaunan ja entisajan saunan välille löytyy myös käyttötarkoituksista. Ennen vanhaan saunassa synnytettiin vauvoja sekä pestiin vainajia, kupattiin, säilöttiin lihaa sekä tietysti peseydyttiin ja rentouduttiin. Nykyään saunassa on tarkoitus lähinnä vain peseytyä sekä rentoutua.   Entisajan jopa taianomaisen imagonsa myötä suomalainen sauna oli kauan rinoita ja siellä on loitsittu taikoja eri tilanteisiin. Lähes jokainen tuntee varmasti vieläkin sananparren ”jollei tauti parane viinalla, tervalla ja saunalla, on se kuolemaksi” ja viedäänpä jokainen suomalainen morsian ennen häitään morsiussaunaan, jossa ”vihdotaan koivunoksista sidotulla vastalla/vihdalla vanhat rakkaudet sydämestä pois”.   Hyvän saunan ominaisuudet   Saunoja on tänä päivänä lähes niin monta erilaista kuin on käyttäjääkin, mutta jokaisessa niissä on sama käyttöidea. Saunassa on kiuas, johon vettä ns. löylyä heittämällä saadaan aikaan lämmintä vesihöyryä. Kiuas on kivikasa tai pinta, jota lämmitään joko puulla tai sähköllä kuumaksi. Saunan lämpötila nostetaan noin 80-100 asteeseen omasta saunamieltymyksestä riippuen. Parhaat saunomisolosuhteet on silloin kun saunan kosteus on riittävä eli noin. noin 40-60 grammaa vesihöyryä ilmakuutiometriä kohden. (Lähde:saunasite)   Kuinka hyvät löylyt kussakin saunassa saa riippuu saunasta. Löylyihin vaikuttaa mm. kiuastyyppi, kiukaan mitoitus suhteessa saunaan, saunan ilmastointi, lauteiden korkeus ja niiden sijoitus suhteessa kiukaaseen sekä saunan lämmitys (Lähde:saunasite)   Saunomista voitaisiin kuvata oikeastaan suomalaisena rituaalina. Ennen saunaa laitetaan sauna lämpiämään, odotellaan, käydään jääkaapista saunajuoma (yleensä on olut), käydään kastautumassa suihkussa ja otetaan samalla vettä kiuluun, mennään lauteille, heitetään löylyä, rentoudutaan ja hörpätään aika ajoin saunajuomaa. Saunomiseen liittyy myös vilvoittelu, joka parhaimmillaan tarkoittaa sitä, että pulahdetaan järveen –oli kesä tai talvi. Edellä mainittu ”rituaaliin” kuulostaa suomalaiseen korvaan varmasti hyvin tutulta, vaikkei moista asiaa olisi ennen sen koommin ajatellutkaan.   Uutena ja trendikkäänä asiana suomalaiseen saunaan ovat tulleet erilaiset tuoksutuotteet, joita sekoitetaan löylyveteen tuomaan tunnelmaa. Tuoksuja on monia, joista suosituimmat ovat kuitenkin perinteiset ”saunatuoksut” koivu ja terva.       Kuvat:Tuomo Haapasalmi  

Text Box:  

Text Box: Saturday, February  11, 2006

Text Box: Published by USASuomeksi.com

Text Box: 04/06