Suomenkielellä maailmalla

Finntown News

Susanna Suhonen on suomalainen kirjoittajamme, joka perehdyttää lukijoitamme perinteisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin.

Kevään ja kirkon juhla – pääsiäinen

 

Bunnies hopping,
Chicks chirping,
Moms shopping for Easter wear,
Children searching for hidden eggs,

- Meagan Hancock-

 

Pesah, pasha, påsk, easter, pääsiäinen

 

Pääsiäinen on mämmiä, pashaa, tipuja, rairuohoa ja suklaamunia. Pääsiäinen on myös pajunkissoja, noitia ja narsisseja. Kaikkien edellä mainittujen asioiden lisäksi pääsiäinen on kristinuskon merkittävin kirkkovuoden juhla jättäen jopa joulun toiselle sijalle.

 

Alun perin pääsiäistä kutsuttiin päsieinen -nimellä, joka on Agricolan tälle kevään ja kirkon juhlalle antama nimi. Sana viittaa paaston päättymiseen. Useiden maiden pääsiäistä tarkoittava sana on lähtöisin heprean kielestä Pesah, joka yllättävän paljon vivahtaa myös suomen pääsiäiseen. Venäjäksi pääsiäinen on pasha ja ruotsiksi påsk.

 

Englanniksi sana pääsiäinen, easter, on hyvin poikkeava muihin nähden ja se johtuu siitä, että nimeä ei suinkaan ole johdettu heprean kielestä, vaan juhla on nimetty anglosaksisen kevään ja aamunnousun jumalattaren mukaan (Ostara). Vanhan kansan kielellä kyseinen sana viittaa myös itään. Joskus Yhdysvalloissa kuulee pääsiäisestä käytettävän venäläistä pasha nimitystä. Tämä johtuu siitä, että jotkut ortodoksit haluavat käyttää muuta nimeä kirkolliselle juhlalle kuin juuriltaan hyvin pakanallista sanaa.

 

Ylösnousemuksen juhla

 

Pääsiäistä vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen ja siihen johtavien tapahtumien juhlana. Ylösnousemus on kristillisen uskon ydinkohtia. Pääsiäisen pyhäpäiviä ovat pitkäperjantai, pääsiäissunnuntai ja sitä seuraava toinen pääsiäispäivä.

 

Aiemmin pääsiäisen kaltaista ylösnousemuksen juhlaa vietettiin viikoittain, mutta sittemmin dokumentaatio 100-luvulta kertoo vuosittain vietettävästä pääsiäisjuhlasta. Nikaian kirkolliskokouksessa vuonna 325 päätettiin, että pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täysikuun jälkeisenä sunnuntaina. Suomessa pääsiäinen on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta. Edellisen kerran pääsiäinen on ollut 22. maaliskuuta vuonna 1818 ja seuraavan kerran vuonna 2285.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pääsiäinen on hyvin kuvallinen juhla

Pääsiäisen on elämän voiton juhla kuolemasta, Jeesus nousi ylös kuolleistaan, kevät voittaa talven… Ennen aikaan pääsiäinen oli hiljentymistä ja kurinalaisuutta. ”Pitkänä perjantaina ei kyläilty, ei naurettu ja eikä varsinkaan saatu pelata kortti tai muita pelejä” , kertoi jo edesmennyt isoäitini. Tänä päivänä kurinalaisuus pääsiäistä on osin karissut. Nykyajan pääsiäinen on perhejuhla, joka kerää suvun yhteen. Pääsiäisenä ulkoillaan, pilkitään ja nautitaan viimeisistä talvipäivistä ennen kuin lumet ja jäät sulavat.

 

Pääsiäisherkkuja syödään koko pääsiäisen ajan. Pääsiäismenu on pysynyt lähes tulkoon perinteisenä. Perinteiseen menuun kuuluu happamatonta leipää, kitkeriä yrttejä, viiniä ja pääsiäislammas. Ateria on hyvin kuvallinen. Happamaton leipä kuvaa Egyptistä lähdön kiireellisyyttä, yrtit orjuuden ajan katkeruutta ja lammas orjuudesta pääsemistä. Mämmi lienee juutalaisen happamattoman leivän vastine. Sen on sanottu kuvaavan kristityn velvoitusta luopua "pahuuden hapatuksesta". Pasha kuvaa Egyptin pyramideja ja XB on lyhenne sanoista Xpuctoc bockpece, Kristus on ylösnoussut.

 

Lähde: Yle/Kouluportti

 

 

 

Wednesday, April  12, 2006

Published by USASuomeksi.com

07/06