|
Suomenkielellä maailmalla |
|
Finntown News |
|
Susanna Suhonen on suomalainen kirjoittajamme, joka perehdyttää lukijoitamme perinteisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin. |
|
Alli Haapasalo -New Yorkia rakastava elokuvaohjaaja
Keravalainen Alli Haapasalo on valmistunut vuonna 2003 Taideteollisesta korkeakoulusta elokuvataiteen linjalta kandin paperein. Opiskeluaikanaan Suomessa hän ohjasi useita elokuvia. Itseään Alli tituleeraa suomalaiseksi elokuvaohjaajaksi ja freelancer-toimittajaksi, joka asuu New Yorkissa. Nuoruuden ja lapsuuden haave elokuvaohjaajan ammatista kasvoi nuoren naisen mielessä niin vahvaksi, että pari vuotta Tampereen yliopistosta toimittajaksi valmistumisensa jälkeen, hän päätti hakea Taideteolliseen korkeakouluun elokuvataiteen osastolle. ”Valmistuttuani taiteen kandidaatiksi halusin jatkaa maisterinohjelmassa ulkomailla – tai en missä tahansa ulkomailla, vaan nimenomaan New Yorkissa”, Alli kertoo.
Opiskelukaupungin valinnan lisäksi koulun valintaankin vaikutti tarkoin harkittu päätös. Allin unelmien koulu oli New York University Tisch School of Arts. Koululla on erittäin hyvä maine, ja tietenkin asiaan vaikutti se, että koulu sijaitsee New Yorkissa. ”Tischillä on hyvä maine korkeatasoisena elokuvakouluna, josta on valmistunut monia omia suosikkiohjaajia (kuten Martin Scorsese, Spike Lee, Jim Jarmusch ja muita). Vaikka myös toisessa New Yorkin suurista yliopistoista eli Columbia Universityssa on elokuvataiteen jatkotutkinto-ohjelma, NYU tuntui selvästi
Toisaalta Alli halusi olla City-kampuksella ja NYU sijaitsee aivan keskustassa. New York kaupunkina oli vähintään yhtä iso syy kuin NYU. Alli oli rakastunut New Yorkiin turistimatkoillaan, ja halusi päästä sinne asumaan, nauttimaan kulttuurielämästä ja tekemään uudenlaisia, monikulttuurisen metropolin inspiroimia, elokuvia. New York inspiroi New York on tunnettu kaupunki siitä, että monet taiteilijalahjakkuudet ovat viettäneet aikaansa siellä ennen ”iskuaan kultasuoneen”. Tässä kaupungissa lienee siis jotain hyvin inspiroivaa taiteilijan aluille. Alli sanoo, että New York inspiroi joka päivä – jo pelkästään kadulla tulee jatkuvasti vastaan mitä kiehtovimpia karaktäärejä. New Yorkissa on ainutlaatuinen, oma syke ja vauhti. Erityisesti monikulttuurisuus, kansallisuuksien, kielten ja uskontojen sekamelska inspiroivat.
Ison Omenan mahdollisuudet ovat lähes äärettömät kaikilla elämän osa-alueilla ja tämä luokin luoville ihmisille otolliset puitteet kehittää ideoitaan. ”Se on tietenkin lopulta illuusio (ja arki on täälläkin arkea), mutta se on tunne, joka saa luomaan ja kehittämään uusia ideoita”, Alli kertoo omista havainnoistaan suurkaupungin elämänsykkeestä.
New York tunnetaan myös maailmalla kulttuurien ja etnisten taustojen sulatusuunina ja myös tällä ominaisuudella on merkittävä rooli New Yorkin inspiroivan ilmapiirin syntyyn. ”Monikulttuurisuus synnyttää New Yorkiin laaja-alaisen kulttuuri- (ja kulinaristi) elämän, joka on kaltaiselleni kulttuurin suurkuluttajalle paratiisi. Joka viikko voi nähdä inspiroivan konsertin, teatteriesityksen, koreografian, elokuvan tai taidenäyttelyn – jokainen alansa huipulta eri puolilta maailmaa”, Alli toteaa.
Tartu haaveisiin, toteuta unelmasi
Vaikka hakuprosessi on vaativa, kannustaa Alli kaikkia unelmiaan tavoittelevia. ”Kaikki tuo vaivannäkö on normaalia elämää, jos jonnekin haluaa päästä ja lähteä – kannustan kaikkia ryhtymään vain hommaan, eli ei kannata antaa byrokratian estää haaveiden toteuttamista!”
Kuten aina, läheisten luota lähteminen vaatii kanttia ja usein aiheuttaakin suurimman kynnyskysymyksen. Maailmalle lähteminen oli nykyisin New Yorkiin kotiutuneelle elokuvaohjaajalle kuitenkin helppoa ja hän omien sanojensa mukaan kertoi olleensa lähinnä innoissaan. Myös se, että hän kertoo vakuuttaneensa joka käänteessä itselleen, ettei ollut lähdössä pois loppuiäksi tai lähdössä amerikkalaistumaan. ”Tämä pitää edelleen paikkaansa”, Alli toteaa napakasti. New Yorkin lumoava silhuetti Mielestäni aivan äärettömän herttaisella ja mielikuvitusta hivelevällä tavalla Alli kertoo New Yorkin viettelevästä voimasta. Ja tämän kuvailun jälkeen varmasti monille suurkaupunkeja rakastaville New York voi tuntua vastustamattomalta kohteelta.
”New York on minusta kauneimmillaan etäisyyden päästä, koska suuressa maisemakuvassa kaupungin mahtipontinen ja hypnoottinen olemus tulee parhaiten esiin. Pidän esimerkiksi hurjasti näkymästä, joka avautuu brooklynilaisen Dumbon kaupunginosasta Manhattanille päin. Pilvenpiirtäjät, Brooklyn Bridge, East River – se on romanttinen Manhattan-kuva. Manhattanin sisällä todella kaunis paikka on esimerkiksi Bryant Park –puisto keskikaupungilla eli Midtownissa. Vehreän, kauniin puiston ja sitä ympäröivien suurkaupungin rakennusten yhdistelmässä on jotain todella viehättävää. Ja toisaalta Lower East Sidella on yksi lempinäkymistäni – valtava tiiliseinän peittävä seinämaalaus Canal Streetin ja Ludlow Streetin kulmassa. Se kertoo erilaisesta New Yorkista, joka on aivan yhtä aito (ellei aidompikin) kuin Midtownin näkymät”, Alli listaa New Yorkin esteettisimmät ja kaikkein näkemisen arvoisimmat paikat. Mutta vaikka New York voi vaikuttaakin ihanteelliselta paikalta, on ruusunpunaiset lasit aina silloin tällöin syytä riisua realiteettien tieltä. ”Totta kai täällä on myös ärsyttävää, ruuhkaista, märkää-kylmää-ja-tuulista, kireää, vihaista, angstista, byrokraattista ja arkista. New Yorkissa on pakko pitää ihmisistä – erakkoluontoiselle kaupunki ei sovi. Täällä on myös kasvatettava nahkaa ihmisten kireyttä vastaan. On opittava pelaamaan byrokratian kanssa, koska muuten voi tulla aivan ylikävellyksi. On ymmärrettävä, miksi niin monia asioita ajaa raha – kun sen tajuaa, arvomaailma tuntuu vähemmän ärsyttävältä, vaikka ei itse ajattelisi samalla tavalla. On osattava pitää puolensa ja pitää itsestään huolta. Vaikka New York ei ole julma tai pelottava kaupunki, ei se myöskään ole maailman solidaarisin paikka”, Alli kertoo suurkaupunkielämän nurjasta puolesta. Vaikka New York on maaginen ja taiteilijalle inspiroiva asuinpaikka, koti Allillekin merkitsee Suomea, mutta vain hänen sinne palatessaan. Muuten Alli pitää New Yorkia kotikaupunkinaan. Hän kertoo vahvimmin Helsingin tuntuvan kodiltaan. ”En ole itse asiassa koskaan tuntenut yhtä kaupunkia todella vahvasti kotikaupungikseni. Minusta tuntuu, että minulla on koti sekä täällä, että Helsingissä, jossa perheeni ja ystäväni enimmäkseen asuvat. Ehkä voisi sanoa, että kotini on konkreettisesti enemmän New Yorkissa ja henkisesti enemmän Helsingissä”, Alli pohtii. Kuten aina maailmalla asuvien, kaukana kotoaan asuvien tapaan, iskee myös Alliin koti-ikävä. ”Eniten ikävöin Suomesta perhettä ja ystäviä. Minulla on iso joukko todella läheisiä ihmisiä, joiden kanssa olen jatkuvasti yhteyksissä, mutta spontaani yhteydenpito on tietysti aika hankalaa tällä välimatkalla”, kertoo Alli. Hieman helpommin New Yorkissa voi tyydyttää toisenlaisen suomiaiheisen kaipuun eli salmiakkihimon. ”Parin korttelin päässä on ruotsalaisravintola, josta saa silliä ja lihapullia. Aina kun käyn Suomessa, tuhlaa rahaa Marimekon, Iittalan ja Nanson ihaniin tuotteisiin – rakkaus kotimaista designia kohtaan vain kasvaa ulkomailla”, selvittää Alli. Mutta Alli myöntää tuntevansa kaihoa New Yorkia kohtaan Suomessa vieraillessaan. ”Kun olen Helsingissä, kaipaan New Yorkista vauhdikkuutta, ihmisjoukkoja, sähäkkyyttä. Kesällä Helsingissäkin on iloa ja energiaa, mutta talvella kaupunki on todella melankolinen. Tajusin tämän oikein tuntuvasti viime reissulla, kun kuljin Kruununhaasta Senaatintorille. Jopa kauniit jylhät rakennukset näyttivät surullisilta iltapäivän pimeydessä; ihmiset tallustivat nujerretun näköisinä viimassa eteenpäin”, hän kertoo huomioistaan. ”Suomalaiset ovat aika sissejä, kun joka talvi jaksavat käydä läpi saman kaamoksen”, Alli vinkkaa ja uskon suomalaisten helposti yhtyvän tähän mietteeseen.
Vaikka Suomessa onkin ajoittain synkkää ja kylmää, Allilla on selkeä mielipide siitä, että hän aikoo palata joku päivä Suomeen. ”Ja jos hyvin käy, elän loppuelämäni näissä molemmissa kodeissani tai sitten jossain kolmannessa paikassa”, Alli vinkkaa. Allin sitoo Amerikkaan opintojen lisäksi avomies, joka on newyorkilainen. Allin iloksi mies suhtautuu positiivisesti ajatukseen mahdollisesta muutosta Suomeen. Ja kuten aina kahden eri kansalaisuuden liitossa, ei kumpikaan voi luvata elävänsä toisen kotimaassa loppuelämäänsä, ei tätä lupausta tehdä myöskään Allin parisuhteessa. Elämää katsotaan avoimin silmin ja tulevaisuus näyttää pariskunnan kodin sijainnin. |
|
Sunday, December 23, 2007 |
|
16/07 |
