|
Suomenkielellä maailmalla |
|
Finntown News |
|
Susanna Suhonen on suomalainen kirjoittajamme, joka perehdyttää lukijoitamme perinteisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin. |
|
Tuomas Pihlman
Jääkiekkohalli on hiljainen kesän kynnyksellä. Monille jääkiekon parissa työskentelevälle tämä aika vuodesta on lomailun ja lepäilyn aikaa. Takana on mielenkiintoinen SM-liigakausi ja suomalaisittain pettymysten MM-kisat. Haastateltavana Tuomas Pihlman, joka tänä keväänä juhli SM-liigan voittoa ja oli mukana Sveitsissä Leijona-joukkueessa.
”Urheilu on joskus tällaista” Tuomas Pihlmanilla on 26 maaottelua Leijona-paidassa takana. ”Se on aina kunnia asia pelata Suomelle jääkiekkoa. Aina on mukava lähteä. Suomessa on kuitenkin kovia pelaajia ja kova halu lähteä maajoukkueeseen, joten pääsy maajoukkueeseen ei ole itsestäänselvyys”, Tuomas Pihlman sanoo. Vaikka tällä kertaa mies ei kokenut niin suurena juttuna vastustajiensa nimekkyyttä, hän myöntää, että ensimmäisessä NHL-pelissä hieman hämmennystä aiheutti, kun vastustaja Washingtonin riveissä oli jääkiekon elävälegenda Jaromír Jágr. ”On se kuitenkin ihan siistiä huomata, että samaa puuroa muunkin maan porukka vetää kuin itse”, Pihlman keventää. Samaan hengen vetoon hän kuitenkin myöntää aina arvostavansa nimekkäitä tähtiä. Pihlman itse on varsinkin junnukiekkoilijoille tähti ja hän ottaa roolin ilolla vastaan. ”Pitää olla hyvä esimerkki niille pojille”, Pihlman sanoo hänelle luontevaan sävyynsä.
Tuomas Pihlman kuuluu ehdottomasti suomalaisen jääkiekon eliittiin. Tämä isokokoinen ja voimakas laitahyökkääjä nakutti kuluneella kaudella 56 pistettä, joista maaleja 24 ja syöttöjä 32. Mies oli kultaa voittaneessa joukkueessa, JYPissä, viime SM-liigakaudella ja sopimus joukkueessa jatkuu ainakin ensi kauden. Kun juhlahulinasta ja voiton riemusta oli selvitty mies suuntasi Sveitsiin MM-kisoihin ja puki ylleen Leijona-paidan. MM-kisat päättyivät Suomen osalta puolivälieriin, kun USA nujersi Leijonat tyrmäävällä pelillään 2-3. ”Kyllä siinä tuli sellainen tunne, että pelit jäivät kesken, kun omat ja joukkueen odotukset olivat korkeammalla”, Pihlman sanoo. ”Siinä USA pelissä oli omat paikat ratkaista peli, mutta USA on kova joukkue ja he rankaisivat meitä virheitä. Urheilu on joskus tällaista”, hän toteaa.
Hitaasti mutta varmasti Pihlmania kuvaillaan voimahyökkääjänä ja sitä hän myös omin sanoin kertoo olevansa. ”Nopeus ei ole minun vahvuus, mutta kyllä minä pääsen vauhtiin jos kaksi kierrosta kaukaloa on vedetty”, mies toteaa huumorivivahteisesti ja jatkaa, että nopeutta tulee peitettyä muilla avuilla. Kulmapelit, päätypelit ovat Pihlmanin vahvimpia maalin eduspelit. ”Niissä pärjää voimalla ja oveluudella. Olen kuitenkin isohko pelaaja ja silloin kun mailavirtuoosit kikkailevat omia juttujaan, niin minun tulee olla suoraviivaisempi ja laukoa maalille suoraan tai odottaa, kun joku taitavampi pelaaja syöttää ja tehdä siitä maali”, Pihlman sanoo naureskellen, mutta jutussa kuitenkin piilee totuuden siemen. Liiga-peleissä hänet on totuttu näkemään ykkösketjussa vierellään myös nimekkäät miehet Antti Virtanen ja Jarkko Immonen. MM-kisoissa Pihlman näyttäytyi myös vahvana hyökkäävänä pelaajana kaukalossa ja vaikka ykkösketjussa hän ei luistellutkaan, vierellä oli tuttu mies – Jarkko Immonen. Yhteistyö näytti toimivan Liiga-kaudella ja MM-kisoissa.
Tuomas Pihlmanin läpimurtokausi oli 2002 – 2003 JYPissä. Tuon kauden jälkeen nuoren kiekkoilijan tie veikin Amerikkaan ja training campiltä Devilsin farmikaukaloon. ”Sitten saikin siellä farmissa olla muutaman kauden. Hyvä ja opettavainen kokemus se silti oli kaikin puolin”, mies itse kommentoi AHL-kokemustaan. Pihlman pelasi Pohjois-Amerikassa neljä kautta, vuosina 2003–2007. NHL-kokemusta miehelle on kertynyt 15 ottelun verran, mutta AHL:ssä pelejä on kertynyt peräti 271. ”Olen kyllä tyytyväinen, että lähdin, vaikka en päässyt pelaamaankaan kuin ne 15 NHL-peliä”, Pihlman toteaa ja jatkaa, että ”uudenlaista asennoitumista tuo AHL-aika vaati. Pelaaminen AHL:ssä erosi siinä, että Suomessa pelataan joukkueena, kun AHL:ssä jokainen yrittää nousta joukkueensa tähdeksi ja näin päästä NHL:ään”. Hän myös kertoo, että suomalaisessa kiekossa pelaajat ovat tottuneet siihen, että joskus voi joutua tekemään kaukalossa vähemmän mieluisia juttuja, mutta kaikki kuitenkin tekevät ne jupisematta. Amerikassa tällainen ei onnistuisi kovinkaan helposti, vaan jokainen haluaa tehdä juuri sitä, missä on hyvä.
Elämää Amerikassa Amerikassa Tuomaksen mukana oli hänen vaimonsa Laura. Pihlmanit asuivat New Yorkin osavaltiossa Albanyssa Tuomaksen pelatessa Albany River Rats-joukkueessa. ”Albany on pieni, mutta mukava kaupunki”, mies sanoo ja kehuukin paikkaa hyväksi paikaksi asua. Kaupungissa on pari aluetta, missä useimmat pelaajat asuvat. Kun Albanysta pariskunta muutti Lowelliin, asiat olivatkin sitten hieman toisin. ”Meillä oli rotweiller ja se rajoitti asunnon saantia. Lopulta me päädyttiinkin asumaan paikkaan, jossa todella tarvittiin sitä rotweilleria”, Pihlman nauraa nyt ja kertoo päässeensä asuntoonsakin sisään elokuvatyyliin luottokorttia käyttäen. ”Eipä haitannut jos avaimet unohtui matkasta”, Pihlman vitsailee.
Kaikin puolin Amerikan ajasta hänelle jäi hyvä fiilis ja kaipaamaanhan hän jäi ruokaravintoloiden määrää. ”Amerikassa aivan ensimmäiseksi pitää miettiä millaista ruokaa haluaa syödä ja sitten vasta lähdetään syömään. Ravintolavaihtoehtoja kun on laidasta laitaan”, Pihlman kertoo ja harmittelee hiukan, että kotikaupunkinsa ravintolatarjonta on huomattavasti suppeampi.
Hyvät fiilikset Pihlmanille jäi myös New Jersey Devils-organisaatiosta, jota Pihlman kehuu myös menestyshakuiseksi joukkueeksi, jossa asiat oli organisoitu hyvin ja pelaajista pidettiin hyvää huolta. Neljän vuoden Pohjois-Amerikka-periodin jälkeen haaveissa siintää vieläkin NHL, joskin mies on kasvanut henkisesti asian suhteen niin, että NHL ei enää ole se ainoa oikea vaihtoehto. ”Nyt mulla on takana useampi kausi jääkiekkoa ja tietenkin olen kehittynyt pelaajana, joten eri tavalla siihen nyt varmasti suhtautuisi. Ja olisin tietenkin valmiimpi kiekkoilijana”.
Voimahyökkääjä ja kapeat kaukalot Kysyttäessä, minkä NHL-joukkueen riveihin hän eniten haluaisi päästä pelaamaan, saa miehen pohtimaan asiaa, mutta kysymykseen hän ei suoraan osaa vastata. ”Tottakai haluaisin mukaan joukkueeseen, jossa pääsisi pelaamaan ja tietenkin menestyvään joukkueeseen. Yhtä ainoaa joukkuetta en voi nimetä”, mies vastaa pyöriteltyään asiaa.
Vaikka Tuomas Pihlman onkin erinomainen kiekkoilija, voimahyökkääjiä, kuten Tuomas Pihlman Pohjois-Amerikassa on paljon ja sen vuoksi ovet NHL:ään eivät aukeakaan niin helposti eurooppalaisille voimahyökkääjille. Näyttöjä tarvitaan ja onnea. ”Ei tiedä mikä olisi Se ominaisuus, millä NHL:ään pääsee. Jos tietäisin sen, niin varmasti toisin sen ominaisuuden täysillä esille”, Pihlman sanoo kysyttäessä, mikä tekijä sitten varmistaisi eurooppalaisen voimahyökkääjän pääsyn dollarikaukaloihin. Noissa kaukaloissa Pihlman kiekkoilisi mielellään, sillä isokokoiselle hitaammalle kiekkoilijalle Pohjois-Amerikan neljä metriä kapeampi kaukalo sopii paremmin kuin suomalainen. Kapeammassa kaukalossa mennään enemmän ylös-alas, lauotaan enemmän ja tietenkin taklaustilanteita syntyy helpommin.
Jääkiekosta puhuttaessa spekuloidaan usein juuri taklaamista, mutta Pihlman kokee taklaamisen ok-juttuna ja isona osana kiekkoilua. ”Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa taklataan todella paljon. Siellä kaikki tiedostaa sen, että kun sinulla on kiekko, niin tälli tulee varmasti. Kaikki siis tietävät varautua siihen ja mitään yllätystaklauksia, ei pääse helposti syntymään.”, Pihlman kertoo ja muistuttaa samaan hengenvetoon, että suomalaisessa kiekossa taklausten varominen aiheuttaa joskus vaarallisen näköisiä tilanteita, kun jääkiekkoilija ei osaa varautua niihin. Pohjois-Amerikan kaukaloista Pihlman toisikin taklaamiskulttuurin suomalaiseen kiekkoon mukaan.
Tulevalla kaudella Tuomas Pihlman pelaa JYPissä ja on täysin tyytyväinen siihen ja erityisesti joukkueeseen, jossa pelaa. Mies kehuukin vuolaasti oman joukkueensa henkeä, pelaajia ja koko porukan asennetta. ”Kaikki ovat sitoutuneita yhteiseen tavoitteeseen ja kaikki tekevät myös ”ne pikku asiat” kunnolla. Tässä joukkueessa on varmasti paras joukkuehenki kuin missään aiemmassa joukkueessa, missä olen pelannut.,” Pihlman sanoo. Ensi kauden odotuksissa siintää tietenkin mestaruus. ”Olisihan se vähän outoa hallitsevana mestarina haluta jotain muuta,” Pihlman naurahtaa.
Tuomas Pihlmanin kesään kuuluu fyysistä harjoittelua, kuntopohjan rakentamista ja voimatason nostamista. ”Kesä on hyvää aikaa treenata, koska kauden aikana on pakko miettiä kuinka kovaa voi treenata,” mies kertoo. Myös lomaa jäältä on tiedossa, sillä joukkueen jäätreenit alkavat vasta Heinäkuussa. ”On hyvä pysyä välillä jäältä pois, sillä sekin voi nimittäin joskus kyllästyttää,” Pihlman toteaa. Kaukalon ulkopuolella tämä iloinen kiekkoilija nauttii perheineen kesästä ja kesäodotuksissa on lomailua sekä pihapuuhia. ”Joita varmasti riittää, mikäli vaimo saa päättää,” Pihlman naurahtaa.
Kuvat Eriikka Hienola
|
|
Saturday, June 6, 2009 |
|
05/2009 |
