|
Suomenkielellä maailmalla |
|
Finntown News |
|
Susanna Suhonen on suomalainen kirjoittajamme, joka perehdyttää lukijoitamme ajankohtaisiin aiheisiin. |
|
Hirmumyrskyt
Joka vuosi maapallolla syntyy hirmumyrskyjä. Kasvihuonepäästöt ja sen myötä tapahtuvat maapallon ilmastomuutokset vaikuttavat merivirtojen lämpötiloihin. Merivirtojen lämpenemisen vuoksi aiheutuu äärimmäisen voimakkaitakin myrskyjä (El Niño). Toisaalta ilmaston muutokset aiheuttavat joillakin alueilla pitkään jatkuneita kuivuuskausia (La Niña). Näiden ilmiöiden on uskottu yleistyvän tulevaisuudessa juuri kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi.
Maailman myrskyt
Trooppisten matalapaineiden ja pyörremyrskyjen seurauksesta syntyy hirmumyrsky kun tuulen nopeus ilmiön aikana kohoaa yli 60 metriin sekunnissa. Pohjois-Atlantilla, Karibianmerellä, Meksikonlahdella ja Tyynen meren itäosissa tätä sääilmiötä kutsutaan hurrikaaniksi. Hurrikaani sana on suoraan johdettavissa mayaintiaanien tuulten ja myrskyn jumalan nimestä, joka on ”Huracan”. Taifuuneiksi kutsutaan Tyynen valtameren länsiosassa riehuvia myrskyjä ja trooppisiksi sykloneiksi Intian valtamerien sukulaissieluja. Maan pyörimisliikkeellä on vaikutuksensa trooppisen hirmumyrskyn syntymiseen. Sen takia ne pyörivät pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään, eteläisellä myötäpäivään, eivätkä voi koskaan ylittää päiväntasaajaa.
Missä ja milloin?
Näitä voimakkaita ja usein suurtakin tuhoa aiheuttavia hirmumyrskyjä esiintyy sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla, mutta enimmäkseen 5. ja 30. leveyspiirin välisellä merialueilla. Hurrikaaneja esiintyy kesäkuusta marraskuuhun, ja suurin vaara joutua myrskyn silmään on loppukesästä loppusyksyyn, elo – lokakuussa. Australian ja Intian valtameren pyörremyrskyt ovat aktiivisia eteläisen pallonpuoliskon kesäaikaan eli marraskuun ja maaliskuun välillä. Vaikka usein hirmumyrsky jaksaa näyttää voimiaan keskimäärin kuutisen päivää voi joskus myrsky riehua vain tunteja tai päinvastoin jopa kuukauden verran.
Trooppiseen hirmumyrskyyn liittyy matalapaineen keskusta kiertävä voimakkaasti tuuleva pilvimassa, jossa sataa kaatamalla ja ukkostaa. Keskellä pyörrettä on täysin tyyni kohta. Pyörivän ominaisuutensa vuoksi trooppisia hirmumyrskyjä kutsutaan myös pyörremyrskyiksi. Trooppiset myrskyt saavat voimaa eli energiaa alapuolelta lämpimästä merestä (>26 astetta 50 metriä paksussa vesikerroksessa).
Myrskyä liikuttaa energia, joka sitoutuu haihtuvaan vesihöyryyn ja vapautuu tiivistyessään pilviksi ja sateiksi. Tämän vuoksi hirmumyrskyt riehuvat voimakkaimmillaan rannikoilla ja merillä laantuen sittemmin mantereella. Pyörremyrskyspiraalin halkaisija on keskimäärin useita satoja kilometrejä ja sen keskellä oleva myrskyn silmä muutamia kymmeniä kilometrejä. Suurinta tuhoa pyörremyrskyissä aiheuttavat vesimassat, joko tulvien tai tsunamien muodossa.
Philippe, Rita, Stan, Tammy, Vince ja Wilma
Hirmumyrskyillä on aina nimet, jotka saavat hirmumyrskyt tuntumaan konkreettisimmilta ja ehkäpä hiukan inhimillisiltäkin. Nimen antamiselle on kuitenkin ihan järkeenkäyvä selitys. Syy myrskyjen nimeämiselle johtuu siitä, että joillakin alueilla myrskyjä voi esiintyä useampia yhtä aikaa. Nimien antaminen ehkäisee näin sekaannuksia myrskyvaroituksissa.
Nimiä annetaan nykyisin sovittujen nimilistojen mukaan, mutta onpa myrskyt saaneet nimiä lemmittyjen, poliitikkojen ja lintujenkin mukaan. Hurrikaanialueella käytetään kuutta aakkosjärjestyksessä olevaa listaa. Vuosittain aloitetaan uusi lista ja samaan listaan palataan aina seitsemän vuoden välein. Listoista ei löydy uudemman kerran suurtuhoisien myrskyjen nimiä. Tällaisia nimiä ovat esimerkiksi Andrew ja Floyd.
Simpson/Saffirin taulukko
Tuulennopeus (Km/h) ja vahingot
|
|
Sunday, July 24, 2005 |
|
5/05 |
