|
Suomenkielellä maailmalla |
|
Finntown News |
|
Susanna Suhonen on suomalainen kirjoittajamme, joka perehdyttää lukijoitamme ajankohtaisiin aiheisiin. |
|
Let’s go swimming –swimming is fun
Paahtavan kuumana päivänä on aivan nautinnollista pulahtaa veteen vilvoittelemaan. Uiminen on muutenkin rentouttavaa ja hyödyllistä liikuntaa, mutta suomalainen uintikulttuuri kaipaa siltikin hiontaa. Suomessa hukkuu vuosittain useita ihmisiä uintiseikkailuillaan. Toisia taas uiminen pelottaa niin, että veteen meneminen tuntuu ennemminkin painajaismaiselta kuin rentouttavalta kokemukselta.
Monta kertaa syyt uimispelkoon johtuvat lapsuudessa sattuneista ikävistä uintikokemuksista, mutta yhtä lailla syy uintia kaihtavien keskuudessa löytyy yksinkertaisesti uimataidottomuudesta. Suomalaisista 15-64-vuotiaista 66 prosenttia on uimataitoisia, mutta varsinkin keski-ikäisten uimataidossa on paljon parannettavaa. Suomen uimaopetus ja hengenpelastusliiton mukaan 45 – 64 vuotiaista naisista jopa 10 prosenttia on täysin uimataidottomia, miehillä luku on huomattavasti pienempi. (Kansanterveyslaitos)
Suomalaisten vakiokesätoimintaan kuuluu uiminen. Uimaan mennään, ikävä kyllä, vaikka uimataito ei olisikaan riittävä. Suomessa vuosittain hukkuukin noin pari sataa ihmistä ja juhannuksen aika nostaa hukkumistilastoja hurjasti, sillä uimaan mennään joskus voimakkaastikin humaltuneena.
Haastateltava uimari Jere Hård
Miten suomalaisten uimataitoa, suhtautumista uintiin ja käyttäytymistä veden äärellä voitaisiin sitten parantaa? Asian puitteissa tapasin suomalaisen huippu-uimari Jere Hårdin. Jere on itse uinut vuodesta 1984 eli 6-vuotiaasta lähtien. Kipinän uintiin Jere sai äidiltään. Jeren äiti oli halunnut lapsiensa oppivan uimaan ja vei Jeren sekä Jeren siskon uimakouluun. ”Äiti ei silloin osannut itse uida hyvin,” Jere paljastaa.
Jeren uimisinto ja –taito alkoi kantaa hedelmää, kun Jere pokkasi ensimmäiset mitalinsa vuonna 1989. Tuona kyseisenä vuonna Jeren mukaan uinti muuttui kilpailuksi. Hallissa Jere ei vieraile vapaalla ollessaan vaan pulahtaa mieluummin järveen tai mereen.
Vedessä vallitsee rauhaKeskustelun kääntyessä suomalaisten uimataitoon Jere kertoo olleensa 10 vuotta sitten Jyväskylän uimahallissa töissä opastamassa ihmisiä uimaan. Tulevaisuutta on toki vaikea ennustaa, mutta tämä Pelastusopistossa opiskeleva uimari ei välttämättä haluaisi valmentaa suuria ryhmiä oman uransa jälkeen. ”Voisin olla apuvalmentaja tai valmentaa muutamaa uimaria.” Jere sanoo kuitenkin heti edellisen lauseen perään.
Jeren mukaan uimisessa vaikeinta on rentous. Monet jännittävät vettä tai hätääntyvät, mutta kun vedessä olemista harjoittelee ahkerasti, jännitys katoaa. Uimataito on paitsi halpa henkivakuutus myös taito, josta saa hyvän olon. Uimataidon voi oppia jokainen. Jere neuvookin innokkaita hakeutumaan uimahallien uimakouluihin. Myös uintivalmentajilta ja –valvojilta kannattaa kysäistä tekniikkavinkkejä. He auttavat mielellään. Hauskinta uinnissa Jerestä on vesi ja veden alla vallitseva rauha.
Aikuisten kynnys mennä uimaopetukseen on usein hyvin korkea, siksi uimaopetus on useissa uimahalleissa sijoitettu aikaan, jolloin altailla ei ole muita uimareita. Jere kertoo työporukoidenkin löytäneen uinnin virkistystoimintana. ”Työpaikoilta tullaan porukalla uimaan, harjoittelemaan tekniikkaa ja ohjaajilla on muitakin tosi hauskoja ideoita. Mukavaa heillä siellä on ja yhteishenki paranee”. Suomessa on yli 200 uimahallia, joissa uintia voi harrastaa lähes ympäri vuoden.
Uinnin merkityksessä maakohtaisia eroja
Jere on reissannut uintiuransa aikansa melkein kaikissa maailman uintimaissa. Yhdysvaltoihin Jere tutustui pari vuotta sitten. Ensimmäisellä reissulla Jere suuntasi Floridaan Fort Lauderdaleen. ”Me oltiin siellä harjoitusleirillä kuukausi. Säätkin oli ihan ok”, Jere muistelee. Uimarilahjakkuus harjoitteli paikallisella koululla muiden suomalaisten kilpauimareiden kanssa. Samaan aikaan Fort Lauderdalessa oli harjoittelemassa myös kanadalaisia ja englantilaisia kilpauimareita. Sääolosuhteet olivat harjoitusjakson aikana suomalaisittain mukavat, vaikkakin matkan osuessa tammikuulle säät Floridassa vaihtelivat hiukan.
Seuraava Yhdysvaltojen reissu toi Jeren kisoihin Indianapolisiin. Kolmas matka Pohjois-Amerikkaan olisi sattunut kesään 2005 kohteena Montreal Kanada ja uinnin Maailman Mestaruuskisat, mutta juhannuksen tienoilla Jeren umpisuoli puhkesi ja leikkauksen vuoksi kisat jäivät harmittavaksi haaveeksi. Jeren mukaan ulkomailla uinti urheilulajina on siinä määrin erilainen kuin Suomessa, että perinteisissä uintimaissa kuten Australiassa uintia arvostetaan yhtä korkealle kuin Suomessa jääkiekkoa. ”Uintiin panostetaan enemmän”, Jere toteaa.
Ehkä suomalaisten tulisi ottaa ulkomaalaisista hiukan mallia ja arvostaa uintia sekä uimataitoa enemmän. Kun kysyin Jereltä mikä olisi hänen ohjeensa pelastusalan ja uinnin ammattilaisena siihen, ettei suomalaisten synkeät hukkumistapaukset lisääntyisi, hän sanoo iloisesti hymähtäen: ”jos sen osaisin sanoa olisin aika kone”. Sitten hän vakavoituu ja toteaa mietteliäänä, että liian moni hukkuu ns. sepalus auki muutaman pullon jälkeen. Hänen mielestään paras pelastus hukkumiselta on maalaisjärjen käyttö. Jeren mielipiteeseen on helppo yhtyä. Niin tärkeä kuin uimataito onkin, on myös oma harkintakyky ja maltti. On järkevämpää olla liian varovainen kuin uhkarohkea.
Jeren Hårdin ohjeita uinnista kiinnostuneille:
1. Kaikki lähtee hyvästä fiiliksestä 2. Opettele oikea hengitys- ja uintitekniikka 3. Pyydä neuvoa uimahallien uimavalmentajilta ja seurojen valmentajilta 4. Aikuisille järjestetään uimaopetusta, NOLOUS POIS ja opettelemaan 5. Uimaan ei pidä koskaan mennä päihtyneenä eikä uimaretkelle ole viisasta lähteä yksin 6. Outoihin vesiin ei pidä sukeltaa pää edeltä Myös taito pelastaa ja pelastautua veden varasta on tärkeä taito |
|
Saturday, August 20, 2005 |
|
7/05 |
